Sotavangit Neuvostoliitossa
Talvi- ja jatkossotien aikana yli 4000 suomalaista sotilasta jäi sotavangiksi. Heitä oli sijoitettuna maantieteellisesti laajalle alueelle ainakin noin 140 erityyppiselle leirille tai vankilaan kymmenillä eri paikkakunnilla. Lisäksi sotavankeja hoidettiin yli 80 evakuointi- ja sotavankisairaalassa.
Talvisodan sotavangit, joita oli noin 950, sijoitettiin pääasiassa Vologdan alueella (oblast) Grjazovetsissa olleelle leirille. Joitakin oli myös muualla sotavankisairaaloissa. Sotavankeudesta palasi huhti-toukokuussa 1940 viidessä eri kuljetuksessa 910 sotavankia (16.4.40/107, 20.4.40/580, 26.4.40/151, 10.5.40/58 ja 25.5.40/14). Parikymmentä alkuaan palautettavien joukossa ollutta jäi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Talvisodan sotavankeudessa menehtyi eri tietojen mukaan 10-20 suomalaista. Heistä kaksi on haudattu Novgorodin alueen Borovitshiin ja viisi Petroskoihin Karjalan tasavallassa. Muista hautapaikoista ei ole varmaa tietoa.
Välirauhan aikana vangiksi otettiin 47 sotavangiksi katsottavaa henkilöä. Jatkosodan aikana sotavangiksi jäi noin 3400 suomalaista. Eniten sotavankeja, noin 2100 eri vaiheissa, oli Vologdan alueen Tsherepovetsissa, jonka kautta tapahtuivat lähes kaikki kotiuttamiset. Sotavankeudesta palautettiin marraskuun 1944 ja toukokuun 1946 välillä neljässä erässä 1915 sotavankia (20.11.44/1256, 25.12.44/549, 28.3.45/92 ja 30.5.46/18). Joitakin yksittäisiä sotavankeja pääsi palamaan vielä vuosia myöhemmin. Jatkosodan sotavankeudessa menehtyi noin 1400 suomalaista. Eniten, noin 170, heitä kuoli Kazakstanin Karagandan hiilikaivosleirillä.
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys toteutti vuosina 2016-2017 yhdessä Kansallisarkiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa kansallisen sotavankiprojektin. Käytettävissä olleiden suomalaisten ja venäläisten arkistolähteiden perusteella koottiin yhtenäinen sotavankitietokanta Neuvostoliitossa sotavankeudessa olleista suomalaisista. Tietoturvasyistä tiedostosta puuttuvat vuoden 2017 lopulla elossa olleitten noin 50 sotavangin tiedot.
Sotavankitiedosto on luettavissa Sotasampo-sivustolla.
Sotavankimuistomerkit Venäjällä ja Kazakstanissa
Hatsina
Pietarin eteläpuolella Leningradin alueen Hatsinassa oleva Suomen valtion sotavankimuistomerkki paljastettiin 10.11.1992. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila.
Muistomerkki pystytettiin Leningradin kaupungin ja Leningradin alueen sotavankisairaaloissa menehtyneiden sotavankien muistoksi. Muistomerkki ei ole sotavankien hautapaikalla.
Alkuperäiseen muistomerkkiin kuulunut metallinen uloke on myöhemmin kadonnut. Käytävän soraus ja alueen laatoitus tehtiin vuonna 2008.
Tsherepovets
Vologdan alueella Tsherepovetsissa paljastettiin 17.8.1992 sotavankileirillä nro 158 ja Sotavankisairaalassa nro 1825 menehtyneitten suomalaisten sotavankien muistomerkki. Tämän Suomen valtion muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Häiväojan teosluettelossa muistomerkki mainitaan nimellä Kärsimyksen seppele.
Tsherepovets oli suomalaisten sotavankien pääleiri. Tätä kautta myös pääosa sotavangeista kotiutettiin.
Oranki
Gorkin (nykyisen Nizhni Novgorodin) alueen Orankissa olleessa sotavankileiri nro 74:ssä menehtyneiden 30 suomalaisen sotilaan muistoksi pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 2.9.1995. Muistomerkki on toteutettu suomalaisten ohjeiden mukaan paikallisena työnä.
Asbest
Lähellä Asbestin kaupunkia Sverdlovskin alueella Uralilla paljastettiin 2.9.1998 sotavankileirillä nro 84 menehtyneiden suomalaisten sotilaiden muistoksi pystytetty muistomerkki. Se on toteutettu suomalaisten ohjeiden mukaan paikallisena työnä. Muistomerkin pystyttämisestä vastasi ensimmäisen kerran juuri perustettu Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys.
Myöhemmin on todettu, että suomalaisia sotavankeja ei ole ollut Asbestin kaivosleirillä, vaan leiri 84:n aiemman sijoituspaikan Monetno-Losinovskin turvesuotyömailla. Näillä työmailla olleista 109 suomalaisesta 68 menehtyi.
Krasnogorsk
Moskovan luoteispuolella Krasnogorskissa Penjaginskin hautausmaalla paljastettiin vuonna 1995 sotavankileirissä nro 27 menehtyneiden suomalaisten sotavankien muistomerkki. Se oli ensimmäinen Venäjällä yhteistoiminta-asioita hoitavan Kansainvälisen sotilasmuistomerkkiyhteistyön liiton Vojennye Memorialyn suomalaisten puolesta pystyttämä muistomerkki.
Krasnogorskin leirin kautta kulki noin 50 suomalaista sotavankia, joista viisi menehtyi täällä.
Borovitsh/Jogla
Novgorodin alueen Borovitshin kaupunkipiirin Joglan kylässä paljastettiin vuonna 1996 seitsemän Borovetsin sotavankileirillä nro 270 ja alueen sotavankisairaaloissa menehtyneen suomalaisen sotavangin muistokivi. Sen aikaansaamisesta vastasi venäläinen yhteistoimintaosapuoli Vojennye Memorialy. Muistokivi siirrettiin 2017 Borovitshin Sosnovkaan.
Joglan kylän hautausmaalla paljastettiin 19.10.2017 uusi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toimesta pystytetty muistomerkki, johon on kaiverrettu 18:n Borovitshin leireillä ja sairaaloissa menehtyneen suomalaisen sotavangin nimi sekä maininta kolmesta tunnistamattoman haudatusta.
Borovitsh/Shibotov
Novgorodin alueen Borovitshin Shibotovon kylässä paljastettiin vuonna 1996 kuuden Borovtshin sotavankileirillä nro 270 ja alueen sotavankisairaaloissa menehtyneen suomalaisen sotavangin muistokivi. Sen aikaansaamisesta vastasi venäläinen yhteystoimintaosapuoli Vojennye Memorialy.
Suhobezvodnoje
Nizhni Novgorodin alueen Suhobezvodnojen kylässä paljastettiin 9.8.2016 muistomerkki Unzhan metsätyöleireillä menehtyneiden 14:n suomalaisen sotavangin muistoksi. Muistomerkki pystytettiin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen aloitteesta.
Pietari, Piskarjevin hautausmaa
Leningradin piirityksessä kuolleiden 500 000 ihmisen joukkohautoihin Piskarjevin hautausmaalla Pietarissa on haudattu kahdeksan nimeltä tunnettua Leningradin alueen sotavankisairaaloissa menehtynyttä suomalaista sotavankia. Tieto saatiin vuonna 2011 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hallituksen tehdessä muistokäynnin paikalle. Yksittäisiä hautoja ei ole löydettävissä, eikä suomalaisille ole erillistä muistokiveä tai -laattaa.
Karaganda
Kazakstanissa Karagandassa olleessa Spaso-Zavodskin sotavankileirissä nro 99 menehtyneiden suomalaisten sotilaiden muistoksi pystytetty Suomen valtion muistomerkki paljastettiin 26.11.1994. Se on toteutettu suomalaisten ohjeiden mukaan paikallisena työnä.
Karagandan ankariin olosuhteisiin joutui noin 250 suomalaista sotavankia. Heistä 170 menehtyi leirin hiilikaivoksilla.
Saksalaisten sotavankeudessa olleet
Lapin sodan aikana saksalaisten sotavangeiksi jäi arviolta noin 140 suomalaista sotilasta, joista 136 palautettiin sodan päätyttyä Ruotsin kautta.
Norjassa Storfjordin kunnan Hattengin hautausmaalla paljastettiin 6.6.1992 Sotavangit ry:n pystyttämä muistomerkki kahden Lapin sodassa saksalaisten sotavangiksi jääneen ja vankeudessa menehtyneen suomalaisen sotilaan muistoksi. Norjan kulttuuriministeriö teki marraskuussa 2020 päätöksen sotamies Kalervo Lohtin ja korpraali Oiva Siltasen hautapaikan ottamisesta Norjan valtion hoidettavaksi. Tiedot muiden menehtyneiden sotavankien hautapaikoista ovat epämääräisiä.
Ajankohtaista
Venäjä-yhteistyö jatkuu haasteista huolimatta
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tehnyt Venäjälle suuntautuvaa työtään hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimintaan ovat ratkaisevasti vaikuttaneet
Markku Kiikka kunniajäseneksi
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen aiempi asiamies Markku Kiikka on kutsuttu yhdistyksen vuosikokouksessa 26.3.2024 yhdistyksen kunniajäseneksi numero 3. Markku Kiikka on pitkän