Referaatteja lehtiartikkeleista
Matkalla isänmaan multaan
Kymmenet tuntemattomaksi jääneet sankarivainajat saatettiin
hautaan
Lappeenrannassa
Kaatuneitten
muistopäivänä 16.5.2004 siunattiin Lappeenrannan
sankarihautausmaahan 46 rajan taakse jääneen sotilaan maalliset
jäänteet.
"
Kun Suomi joutui sodan pyörteisiin 65 vuotta sitten, meillä tehtiin
kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellinen päätös.
Taistelukentällä kaatuneet sankarivainajat tuotiin haudattavaksi
kotiin" muistutti pääministeri Matti Vanhanen puheessaan.
Tuo päätös laitettiin käytäntöön nyt
46 sotilaan kohdalla. Pienissä valkoisissa arkuissa kannettujen
sotilaiden pitkän matkan viime metrit olivat juhlalliset. Tilaisuudesta
huokui arvostus ja kiitollisuus. Sankarivainajien muistoa kunnioitti
satapäinen yleisö. Kenties paikalla oli myös haudattujen
omaisia, mutta sitä ei voi tietää. Sankarihautausmaahan
siunatut jäivät tuntemattomiksi, uusimmista tutkimusmenetelmistä huolimatta.
Pääministeri Vanhanen kiitti erityisesti Sotavainajien muiston
vaalimisyhdistystä. Yhdistys on vastannut vainajien etsintätöistä luovutetulla
alueella vapaaehtoisvoimien turvin. Työssä ovat auttaneet myös
paikalliset asukkaat ja Venäjän sotilasviranomaiset.
46 suomalaismiestä sai hautansa päälle myös Venäjän
valtion tervehdyksen. Sodanaikaisen vihollisarmeijan sotilas esitti pahoittelunsa
ja kunnioitti suomalaissotilaiden muistoa.
Etelä-Saimaa 17.5.2004
Tuure
palasi kotiin
Sotamies Tuure Kärkkäinen saatettiin kotipitäjänsä sankarihautausmaahan
Kiuruvedellä
Päivälleen 58 vuotta Tuure Kärkkäisen kaatumisen jälkeen, vietettiin Kiuruveden kirkossa ja sankarihautausmaalla poikkeuksellista siunaustilaisuutta. Sankarihautausmaassa odottavaan lepopaikkaan laskettiin 20-vuotiaana Suojärven pohjoispuolella kaatuneen Tuure Kärkkäisen jäänteet. Sylinkokoista arkkua olivat omaisten lisäksi saattamassa puolustusvoimain lippu- ja kunniavartiot ja aseveljet. Isänmaallinen siunaustilaisuus päättyi kiuruvetisen Lauri Tikan laulamaan Veteraanien iltahuutoon.
"Tuntuu helpottavalta
tietää, että veljeni lepää nyt tässä"
totesi Lauri Kärkkäinen tilaisuuden jälkeen. Toinen veli
kertoi, että aikanaan juoksuhautaan jäi vain vääntynyt
konepistooli. Joitakin vuosia sitten etsijät onnistuivat löytämään
Tuure Kärkkäisen tuntolevyn, jonka perusteella vainajan jäänteet
löytyivät. Kärkkäisen sisar antoi verinäytteen
DNA-tutkimuksia varten ja luut pystyttiin tunnistamaan Kärkkäisen
maallisiksi jäännöksiksi. Kaatuneitten muistopäivä
oli läheisille enemmänkin ilon ja helpotuksen päivä.Vuosikymmeniä
jatkunut epätietoisuus oli päättynyt.
Savon Sanomat
18.7.2002
Tervetuloa kotiin, Eino
Kentälle jäänyt Eino Etelämäki haudattiin Ähtärin
sankarihautaan
Venäläiset etsijät löysivät Äyräpäässä 1944 kaatuneen kersantti Eino Etelämäen tuntolevyn ja maalliset jäänteet. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen etsintämatkalla olleet suomalaiset nostivat yhteistyössä venäläisen etsintäryhmän kanssa Etelämäen maalliset jäännökset kranaattikuopasta.
Toukokuussa 2002 Eino Etelämäen arkku haudattiin Ähtärin sankarihautaan hänen nimensä ja syntymä- ja kaatumisaikansa sisältäneen muistokiven kohdalle. Sotilaspastori Jukka Helin käsitteli saarnassaan sotaveteraanien tunnuslausetta "Kaveria ei jätetä". "Hautaamme tänään vain hauraita luita ja arkku on pieni, mutta sankarivainajan merkitys näkyy meille siniristilippuna ja korkeana elintasona sekä nousevina sukupolvina. Toinen puolustaja on pitänyt huolen, että Eino Etelämäen uhri ei ole ollut turha, ja että Kristukseen uskoessamme tulemme elämään ikuisesti".
Pieni hautakumpu
peittyi omaisten kukista. Lähimmäiset muistelivat sankarivainajan
elämänhistoriaa ja sotarintaman tapahtumia. "Monet
kysymyksemme ovat saaneet nyt vastauksen", totesi Eino Etelämäen
lanko Jaakko Sahi ja lausui muistosanat: "Tervetuloa kotiin,
Eino".
Ykköset!
-lehti 30.5.2002
Sodan
raskas muisto eläväksi liki 60 vuoden takaa
Suurhyökkäyksen sankarivainaja Ilmari Lehtivuori vihdoin
kotiin
Ylihärmän sankarihautausmaahan laskettiin 9.6.2002 Ilmari Lehtivuoren pieni valkoinen arkku. Arkkua kantoi vainajan veljenpoika Esa Haukkala. Saattajina olivat sankarivainajan sisaret sekä kymmenpäinen naapureiden, sukulaisten ja ystävien joukko. Ilmari Lehtovuori joutui 18-vuotiaana suoraan sotaväestä jatkosodan loppuvaiheen etulinjaan. Ilmarin sota jäi lyhyeksi, sillä hän kaatui suurhyökkäyksessä Talin kylässä vain 19-vuotiaana. Taistelutilanteen vuoksi rintamatoverit joutuivat peittelemään kaatuneet taistelupaikalle.
Kun omaisilta vuonna
1993 oli tiedusteltu haluavatko he Ilmarin takaisin kotikuntaan, kertoo
vainajan sisar omaisten toivoneen sitä, vaikka tapahtuma avaisikin
vanhat haavat. "On se hyvä näin, että hänet saadaan
nyt siunata tänne kotiseudun multiin", toteaa Annikki
Haukkala.
Härmät
22.5.2002
Luutnantti
Passi palasi kotiin
Paavo Passin, karkkulaisen maanviljelijän pojan, opinnot keskeytyivät talvisotaan. Välirauhan aikana Reserviupseerikoulun käynyt Passi ylennettiin vuonna 1942 reservin luutnantiksi. Aunuksessa taistellut Passi haavoittui juhannuspäivänä kranaattikeskityksessä ja kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä. Sota oli kiivaassa perääntymisvaiheessa ja kaatuneet jouduttiin hautaamaan Kuksumäen kylään. Kesällä 1995 haudassa olleet sotavainajat löydettiin ja heidät siirrettiin kaksi vuotta myöhemmin Suomeen.
Kaatuneitten muistopäivänä vuonna
2002 Paavo Passi haudattiin synnyinpitäjänsä sankarihautaan.
Partiolaisten lippulinnan jälkeen järjestäytynyt kulkue
- läheisimpinä omaisina veljen pojat ja tytär lapsineen
- saattoi vainajan viimeiseen leposijaansa.
Kotimaa
20.5.2002
Sisar
uskoi viimeiseen asti veljensä paluuseen sodasta
Sotamies Eino Kiviniemi haudattiin kotiseurakuntansa Kurun sankarihautaan toukokuussa 2002. Kiviniemi, joka katosi Vuonteleessa vuonna 1944 oli siunattu jo aiemmin poissaolevana, mutta nyt vainaja siunattiin toisen kerran. Kiviniemen tunnistaminen oli tehty tuntolevyn ja DNA-näytteen perusteella.
Eino Kiviniemi oli viisilapsisesta perheestä. Kymmenen vuotta nuorempi veli osallistui 23-vuotiaana kaatuneen isonveljen saattamiseen haudan lepoon. Omaisten mukaan Einon sisar oli uskonut vakaasti, että veli tulee takaisin ja haudataan Kurun hautausmaalle.
Pienen puuarkun
hautausmaalle saattaneet varusmiehet kertoivat saaneensa tiedon tehtävästään
muutamia viikkoja ennen hautajaisia. "Kun kantaa suunnilleen
itsensä ikäisen, sodassa kaatuneen arkkua, ajatukset menevät
vakaviksi, kertoo toisena kantajana ollut Martti Ikonen.
Aamulehti
12.5.2002