|
Referaatteja lehtiartikkeleista
Matkalla isänmaan multaan
Kymmenet tuntemattomaksi jääneet sankarivainajat saatettiin
hautaan
Lappeenrannassa
Kaatuneitten
muistopäivänä 16.5.2004 siunattiin Lappeenrannan
sankarihautausmaahan 46 rajan taakse jääneen sotilaan maalliset
jäänteet.
"
Kun Suomi joutui sodan pyörteisiin 65 vuotta sitten, meillä tehtiin
kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellinen päätös.
Taistelukentällä kaatuneet sankarivainajat tuotiin haudattavaksi
kotiin" muistutti pääministeri Matti Vanhanen puheessaan.
Tuo päätös laitettiin käytäntöön nyt
46 sotilaan kohdalla. Pienissä valkoisissa arkuissa kannettujen
sotilaiden pitkän matkan viime metrit olivat juhlalliset. Tilaisuudesta
huokui arvostus ja kiitollisuus. Sankarivainajien muistoa kunnioitti
satapäinen yleisö. Kenties paikalla oli myös haudattujen
omaisia, mutta sitä ei voi tietää. Sankarihautausmaahan
siunatut jäivät tuntemattomiksi, uusimmista tutkimusmenetelmistä huolimatta.
Pääministeri Vanhanen kiitti erityisesti Sotavainajien muiston
vaalimisyhdistystä. Yhdistys on vastannut vainajien etsintätöistä luovutetulla
alueella vapaaehtoisvoimien turvin. Työssä ovat auttaneet myös
paikalliset asukkaat ja Venäjän sotilasviranomaiset.
46 suomalaismiestä sai hautansa päälle myös Venäjän
valtion tervehdyksen. Sodanaikaisen vihollisarmeijan sotilas esitti pahoittelunsa
ja kunnioitti suomalaissotilaiden muistoa.
Etelä-Saimaa 17.5.2004
Tuure
palasi kotiin
Sotamies Tuure Kärkkäinen saatettiin kotipitäjänsä sankarihautausmaahan
Kiuruvedellä
Päivälleen
58 vuotta Tuure Kärkkäisen kaatumisen jälkeen, vietettiin
Kiuruveden kirkossa ja sankarihautausmaalla poikkeuksellista siunaustilaisuutta.
Sankarihautausmaassa odottavaan lepopaikkaan laskettiin 20-vuotiaana Suojärven
pohjoispuolella kaatuneen Tuure Kärkkäisen jäänteet.
Sylinkokoista arkkua olivat omaisten lisäksi saattamassa puolustusvoimain
lippu- ja kunniavartiot ja aseveljet. Isänmaallinen siunaustilaisuus
päättyi kiuruvetisen Lauri Tikan laulamaan Veteraanien iltahuutoon.
"Tuntuu helpottavalta
tietää, että veljeni lepää nyt tässä"
totesi Lauri Kärkkäinen tilaisuuden jälkeen. Toinen veli
kertoi, että aikanaan juoksuhautaan jäi vain vääntynyt
konepistooli. Joitakin vuosia sitten etsijät onnistuivat löytämään
Tuure Kärkkäisen tuntolevyn, jonka perusteella vainajan jäänteet
löytyivät. Kärkkäisen sisar antoi verinäytteen
DNA-tutkimuksia varten ja luut pystyttiin tunnistamaan Kärkkäisen
maallisiksi jäännöksiksi. Kaatuneitten muistopäivä
oli läheisille enemmänkin ilon ja helpotuksen päivä.Vuosikymmeniä
jatkunut epätietoisuus oli päättynyt.
Savon Sanomat
18.7.2002
Tervetuloa kotiin, Eino
Kentälle jäänyt Eino Etelämäki haudattiin Ähtärin
sankarihautaan
Venäläiset
etsijät löysivät Äyräpäässä 1944
kaatuneen kersantti Eino Etelämäen tuntolevyn ja maalliset
jäänteet. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen etsintämatkalla
olleet suomalaiset nostivat yhteistyössä venäläisen
etsintäryhmän kanssa Etelämäen maalliset jäännökset
kranaattikuopasta.
Toukokuussa 2002
Eino Etelämäen arkku haudattiin Ähtärin sankarihautaan
hänen nimensä ja syntymä- ja kaatumisaikansa sisältäneen
muistokiven kohdalle. Sotilaspastori Jukka Helin käsitteli saarnassaan
sotaveteraanien tunnuslausetta "Kaveria ei jätetä". "Hautaamme
tänään vain hauraita luita ja arkku on pieni, mutta
sankarivainajan merkitys näkyy meille siniristilippuna ja korkeana
elintasona sekä nousevina sukupolvina. Toinen puolustaja on
pitänyt huolen, että Eino Etelämäen uhri ei ole
ollut turha, ja että Kristukseen uskoessamme tulemme elämään
ikuisesti".
Pieni hautakumpu
peittyi omaisten kukista. Lähimmäiset muistelivat sankarivainajan
elämänhistoriaa ja sotarintaman tapahtumia. "Monet
kysymyksemme ovat saaneet nyt vastauksen", totesi Eino Etelämäen
lanko Jaakko Sahi ja lausui muistosanat: "Tervetuloa kotiin,
Eino".
Ykköset!
-lehti 30.5.2002
Sodan
raskas muisto eläväksi liki 60 vuoden takaa
Suurhyökkäyksen sankarivainaja Ilmari Lehtivuori vihdoin
kotiin
Ylihärmän
sankarihautausmaahan laskettiin 9.6.2002 Ilmari Lehtivuoren pieni valkoinen
arkku. Arkkua kantoi vainajan veljenpoika Esa Haukkala. Saattajina olivat
sankarivainajan sisaret sekä kymmenpäinen naapureiden, sukulaisten
ja ystävien joukko. Ilmari Lehtovuori joutui 18-vuotiaana suoraan
sotaväestä jatkosodan loppuvaiheen etulinjaan. Ilmarin sota
jäi lyhyeksi, sillä hän kaatui suurhyökkäyksessä
Talin kylässä vain 19-vuotiaana. Taistelutilanteen vuoksi rintamatoverit
joutuivat peittelemään kaatuneet taistelupaikalle.
Kun omaisilta vuonna
1993 oli tiedusteltu haluavatko he Ilmarin takaisin kotikuntaan, kertoo
vainajan sisar omaisten toivoneen sitä, vaikka tapahtuma avaisikin
vanhat haavat. "On se hyvä näin, että hänet saadaan
nyt siunata tänne kotiseudun multiin", toteaa Annikki
Haukkala.
Härmät
22.5.2002
Luutnantti
Passi palasi kotiin
Paavo Passin,
karkkulaisen maanviljelijän pojan, opinnot keskeytyivät
talvisotaan. Välirauhan aikana Reserviupseerikoulun käynyt
Passi ylennettiin vuonna 1942 reservin luutnantiksi. Aunuksessa taistellut
Passi haavoittui juhannuspäivänä kranaattikeskityksessä ja
kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä. Sota oli kiivaassa
perääntymisvaiheessa ja kaatuneet jouduttiin hautaamaan
Kuksumäen kylään. Kesällä 1995 haudassa
olleet sotavainajat löydettiin ja heidät siirrettiin kaksi
vuotta myöhemmin Suomeen.
Kaatuneitten muistopäivänä vuonna
2002 Paavo Passi haudattiin synnyinpitäjänsä sankarihautaan.
Partiolaisten lippulinnan jälkeen järjestäytynyt kulkue
- läheisimpinä omaisina veljen pojat ja tytär lapsineen
- saattoi vainajan viimeiseen leposijaansa.
Kotimaa
20.5.2002
Sisar
uskoi viimeiseen asti veljensä paluuseen sodasta
Sotamies Eino
Kiviniemi haudattiin kotiseurakuntansa Kurun sankarihautaan toukokuussa
2002. Kiviniemi, joka katosi Vuonteleessa vuonna 1944 oli siunattu
jo aiemmin poissaolevana, mutta nyt vainaja siunattiin toisen kerran.
Kiviniemen tunnistaminen oli tehty tuntolevyn ja DNA-näytteen
perusteella.
Eino Kiviniemi
oli viisilapsisesta perheestä. Kymmenen vuotta nuorempi veli
osallistui 23-vuotiaana kaatuneen isonveljen saattamiseen haudan
lepoon. Omaisten mukaan Einon sisar oli uskonut vakaasti, että veli
tulee takaisin ja haudataan Kurun hautausmaalle.
Pienen puuarkun
hautausmaalle saattaneet varusmiehet kertoivat saaneensa tiedon tehtävästään
muutamia viikkoja ennen hautajaisia. "Kun kantaa suunnilleen
itsensä ikäisen, sodassa kaatuneen arkkua, ajatukset menevät
vakaviksi, kertoo toisena kantajana ollut Martti Ikonen.
Aamulehti
12.5.2002
|