Etusivulle

Toiminta

Organisaatio

Etsinnät

Hautaus

Muistomerkit

Tiedotus

Tilastoja

Yhteistyötahoja

English

   
 


Referaatteja lehtiartikkeleista





Matkalla isänmaan multaan
Kymmenet tuntemattomaksi jääneet sankarivainajat saatettiin hautaan Lappeenrannassa

Kaatuneitten muistopäivänä 16.5.2004 siunattiin Lappeenrannan sankarihautausmaahan 46 rajan taakse jääneen sotilaan maalliset jäänteet.

" Kun Suomi joutui sodan pyörteisiin 65 vuotta sitten, meillä tehtiin kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellinen päätös. Taistelukentällä kaatuneet sankarivainajat tuotiin haudattavaksi kotiin" muistutti pääministeri Matti Vanhanen puheessaan.

Tuo päätös laitettiin käytäntöön nyt 46 sotilaan kohdalla. Pienissä valkoisissa arkuissa kannettujen sotilaiden pitkän matkan viime metrit olivat juhlalliset. Tilaisuudesta huokui arvostus ja kiitollisuus. Sankarivainajien muistoa kunnioitti satapäinen yleisö. Kenties paikalla oli myös haudattujen omaisia, mutta sitä ei voi tietää. Sankarihautausmaahan siunatut jäivät tuntemattomiksi, uusimmista tutkimusmenetelmistä huolimatta.

Pääministeri Vanhanen kiitti erityisesti Sotavainajien muiston vaalimisyhdistystä. Yhdistys on vastannut vainajien etsintätöistä luovutetulla alueella vapaaehtoisvoimien turvin. Työssä ovat auttaneet myös paikalliset asukkaat ja Venäjän sotilasviranomaiset.

46 suomalaismiestä sai hautansa päälle myös Venäjän valtion tervehdyksen. Sodanaikaisen vihollisarmeijan sotilas esitti pahoittelunsa ja kunnioitti suomalaissotilaiden muistoa.

Etelä-Saimaa 17.5.2004




Tuure palasi kotiin
Sotamies Tuure Kärkkäinen saatettiin kotipitäjänsä sankarihautausmaahan Kiuruvedellä

Päivälleen 58 vuotta Tuure Kärkkäisen kaatumisen jälkeen, vietettiin Kiuruveden kirkossa ja sankarihautausmaalla poikkeuksellista siunaustilaisuutta. Sankarihautausmaassa odottavaan lepopaikkaan laskettiin 20-vuotiaana Suojärven pohjoispuolella kaatuneen Tuure Kärkkäisen jäänteet. Sylinkokoista arkkua olivat omaisten lisäksi saattamassa puolustusvoimain lippu- ja kunniavartiot ja aseveljet. Isänmaallinen siunaustilaisuus päättyi kiuruvetisen Lauri Tikan laulamaan Veteraanien iltahuutoon.

"Tuntuu helpottavalta tietää, että veljeni lepää nyt tässä" totesi Lauri Kärkkäinen tilaisuuden jälkeen. Toinen veli kertoi, että aikanaan juoksuhautaan jäi vain vääntynyt konepistooli. Joitakin vuosia sitten etsijät onnistuivat löytämään Tuure Kärkkäisen tuntolevyn, jonka perusteella vainajan jäänteet löytyivät. Kärkkäisen sisar antoi verinäytteen DNA-tutkimuksia varten ja luut pystyttiin tunnistamaan Kärkkäisen maallisiksi jäännöksiksi. Kaatuneitten muistopäivä oli läheisille enemmänkin ilon ja helpotuksen päivä.Vuosikymmeniä jatkunut epätietoisuus oli päättynyt.

Savon Sanomat 18.7.2002




Tervetuloa kotiin, Eino
Kentälle jäänyt Eino Etelämäki haudattiin Ähtärin sankarihautaan

Venäläiset etsijät löysivät Äyräpäässä 1944 kaatuneen kersantti Eino Etelämäen tuntolevyn ja maalliset jäänteet. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen etsintämatkalla olleet suomalaiset nostivat yhteistyössä venäläisen etsintäryhmän kanssa Etelämäen maalliset jäännökset kranaattikuopasta.

Toukokuussa 2002 Eino Etelämäen arkku haudattiin Ähtärin sankarihautaan hänen nimensä ja syntymä- ja kaatumisaikansa sisältäneen muistokiven kohdalle. Sotilaspastori Jukka Helin käsitteli saarnassaan sotaveteraanien tunnuslausetta "Kaveria ei jätetä". "Hautaamme tänään vain hauraita luita ja arkku on pieni, mutta sankarivainajan merkitys näkyy meille siniristilippuna ja korkeana elintasona sekä nousevina sukupolvina. Toinen puolustaja on pitänyt huolen, että Eino Etelämäen uhri ei ole ollut turha, ja että Kristukseen uskoessamme tulemme elämään ikuisesti".

Pieni hautakumpu peittyi omaisten kukista. Lähimmäiset muistelivat sankarivainajan elämänhistoriaa ja sotarintaman tapahtumia. "Monet kysymyksemme ovat saaneet nyt vastauksen", totesi Eino Etelämäen lanko Jaakko Sahi ja lausui muistosanat: "Tervetuloa kotiin, Eino".

Ykköset! -lehti 30.5.2002




Sodan raskas muisto eläväksi liki 60 vuoden takaa
Suurhyökkäyksen sankarivainaja Ilmari Lehtivuori vihdoin kotiin

Ylihärmän sankarihautausmaahan laskettiin 9.6.2002 Ilmari Lehtivuoren pieni valkoinen arkku. Arkkua kantoi vainajan veljenpoika Esa Haukkala. Saattajina olivat sankarivainajan sisaret sekä kymmenpäinen naapureiden, sukulaisten ja ystävien joukko. Ilmari Lehtovuori joutui 18-vuotiaana suoraan sotaväestä jatkosodan loppuvaiheen etulinjaan. Ilmarin sota jäi lyhyeksi, sillä hän kaatui suurhyökkäyksessä Talin kylässä vain 19-vuotiaana. Taistelutilanteen vuoksi rintamatoverit joutuivat peittelemään kaatuneet taistelupaikalle.

Kun omaisilta vuonna 1993 oli tiedusteltu haluavatko he Ilmarin takaisin kotikuntaan, kertoo vainajan sisar omaisten toivoneen sitä, vaikka tapahtuma avaisikin vanhat haavat. "On se hyvä näin, että hänet saadaan nyt siunata tänne kotiseudun multiin", toteaa Annikki Haukkala.

Härmät 22.5.2002




Luutnantti Passi palasi kotiin

Paavo Passin, karkkulaisen maanviljelijän pojan, opinnot keskeytyivät talvisotaan. Välirauhan aikana Reserviupseerikoulun käynyt Passi ylennettiin vuonna 1942 reservin luutnantiksi. Aunuksessa taistellut Passi haavoittui juhannuspäivänä kranaattikeskityksessä ja kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä. Sota oli kiivaassa perääntymisvaiheessa ja kaatuneet jouduttiin hautaamaan Kuksumäen kylään. Kesällä 1995 haudassa olleet sotavainajat löydettiin ja heidät siirrettiin kaksi vuotta myöhemmin Suomeen.

Kaatuneitten muistopäivänä vuonna 2002 Paavo Passi haudattiin synnyinpitäjänsä sankarihautaan. Partiolaisten lippulinnan jälkeen järjestäytynyt kulkue - läheisimpinä omaisina veljen pojat ja tytär lapsineen - saattoi vainajan viimeiseen leposijaansa.

Kotimaa 20.5.2002





Sisar uskoi viimeiseen asti veljensä paluuseen sodasta

Sotamies Eino Kiviniemi haudattiin kotiseurakuntansa Kurun sankarihautaan toukokuussa 2002. Kiviniemi, joka katosi Vuonteleessa vuonna 1944 oli siunattu jo aiemmin poissaolevana, mutta nyt vainaja siunattiin toisen kerran. Kiviniemen tunnistaminen oli tehty tuntolevyn ja DNA-näytteen perusteella.

Eino Kiviniemi oli viisilapsisesta perheestä. Kymmenen vuotta nuorempi veli osallistui 23-vuotiaana kaatuneen isonveljen saattamiseen haudan lepoon. Omaisten mukaan Einon sisar oli uskonut vakaasti, että veli tulee takaisin ja haudataan Kurun hautausmaalle.

Pienen puuarkun hautausmaalle saattaneet varusmiehet kertoivat saaneensa tiedon tehtävästään muutamia viikkoja ennen hautajaisia. "Kun kantaa suunnilleen itsensä ikäisen, sodassa kaatuneen arkkua, ajatukset menevät vakaviksi, kertoo toisena kantajana ollut Martti Ikonen.

Aamulehti 12.5.2002