Etusivulle

Toiminta

Organisaatio

Etsinnät

Hautaus

Muistomerkit

Tiedotus

Tilastoja

Yhteistyötahoja

English

Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, Herra puolustusministeri, Arvoisat Kutsuvieraat, Hyvät Naiset ja Herrat

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa lausun järjestäjien puolesta teidät tervetulleiksi tähän muistotilaisuuteen ja pyydän esittää kunnioittavat kiitokset kaikille niille, jotka ovat eri tavoin myötävaikuttaneet ja osallistuneet tämänpäiväisten sankarihautajaisten järjestelyihin.
 
Nyt jo yhdeksännen kerran täällä Lappeenrannassa taistelukentältä löydetyille järjestettyjen hautajaisten valmisteluihin ovat yhdistyksemme lisäksi osallistuneet Lappeenrannan seurakuntayhtymä ja puolustusvoimat - erityisesti Maasotakoulu ja Kaartin Jääkärirykmentti.  Lausun yhdistyksen puolesta lämpimät kiitokset erinomaisesta myötävaikutuksesta. Kiitän puolustusministeri Jyri Häkämiestä hänen haudalla esittämistään sykähdyttävistä muistosanoista. Erityiset kiitokset haluan osoittaa, myös kenttäpiispa Hannu Niskaselle ja muille vainajat siunanneille papeille, Ratsuväen Perinnesoittokunnalle ja Lappeenrannan Seudun Veteraanikuorolle.

Olemme näin talvisodan päättymisen 70. juhlavuotena jälleen kerran saaneet niin kirkossa kuin sankarihaudalla osoituksen siitä, että suomalaiset eivät ole unohtaneet aikanaan velvollisuutensa viimeiseen asti täyttäneitä sotilaitaan. Suurta tyydytystä tuntien katsomme tämän todistavan myös sitä, että valtiojohdon ylimmillä tasoilla arvostetaan sotavainajien muiston vaalimiseksi tehtävää työtä.

Kuten niin monasti aikaisemminkin, täällä Lappeenrannassa on järjestelyistä kaupungin, kirkon ja sotilasviranomaisten yhteistoimin suoriuduttu jälleen erinomaisesti.

Talvisodan päätyttyä täällä Lappeenrannassa järjestettiin sunnuntaina toukokuun 19. päivänä 1940 suuret noin 500 kaatuneen samanaikaiset hautajaiset. Kaatuneiden joukossa oli myös tunnistamattomia vainajia. Toukokuun kolmas sunnuntai vakiintui sittemmin Kaatuneitten muistopäiväksi, jonka nimisenä sitä on vietetty vuodesta 1946 alkaen.

Jatkosodan aikana tänne Lappeenrantaan haudattiin aiemman tavan mukaisesti oman kotiseudun kaatuneiden lisäksi myös huomattava määrä tuntemattomia sotilaita. Talvisodassa jäi taistelukentälle yli 3500 kaatunutta. Kadonneina julistettiin kuolleiksi 1700 sotilasta. Vuosien 1939-1945 sodissamme jäi kentälle kaikkiaan lähes 8000 (7804) sotilasta ja kuolleeksi julistettiin kadonneina yli 5300 sotilasta (5319).

Jatkosodan alettua talvisodan taistelukentiltä etsittiin kentälle jääneitä. Löydetyistä tuntemattomiksi jääneet lähes 900 sankarivainajaa haudattiin tuolloin talvisodan keskeisille taistelukentille perustettuihin kenttähautausmaihin. Nämä Säkkijärvellä, Viipurissa, Summassa, Äyräpäässä, Taipaleenjoella ja Kollaalla samoin kuin kesän 1944 vetäytymistaisteluissa kiireisessä pakkotilanteessa perustettu Tuuloksen kenttähautausmaa ovat Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hoidossa.

Entisen Neuvostoliiton alueelle ulottuvan suomalaisten sotavainajien muiston vaalimistyön perustana on yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden ja Suomessa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muiston vaalimisessa vuonna 1992 Suomen ja Venäjän valtioiden kesken solmittu valtiosopimus. Muiston vaalimistyö on vuoden 1998 alusta alkaen ollut tuolloin perustetun Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen tehtävänä.

Rajantakaisilta entisiltä taistelukentiltä löydettyjen ja sittemmin  henkilöllisyydeltään tunnistettujen sotilaiden sankarihautajaiset kotiseurakunnissaan ja valtaosin täällä Lappeenrannassa järjestetyt tuntemattomiksi jääneiden sotilaiden valtakunnalliset sankarihautajaiset ovat näkyvä ja koskettava osa sitä työtä, jota sotavainajien muiston vaalimiseksi on tehty 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Jo talvisodan aikana noudatettua tapaa seuraten Veljeä ei jätetä, vaan kentälle jääneet pyritään edelleen saattamaan kotimaan multiin.

Vuonna 1992 aloitetuissa  alusta alkaen vapaaehtoisvoimin toteutetuissa etsinnöissä on löydetty ja Suomeen tuotu lähes 1100 sankarivainajan jäänteet. Lähes 300 löydetyistä on joko jo tunnistettu tai odottamassa tunnistamista. Tuntemattomille sotilaille on järjestetty tämänpäiväisten hautajaisten kaltaisia sankarihautajaisia aiemmin täällä Lappeenrannassa kahdeksan kertaa, ensimmäiset vuonna 1993, kahdesti Joensuussa sekä Kajaanissa ja Helsingissä kerran kummassakin. Tämänkertaiset hautajaiset ovat siis 13. Lappeenrantaan on aiemmin haudattu yhteensä yli 600 etsinnöissä löydettyä tuntematonta sankarivainajaa.

Muiston vaalimistyö on käytännössä käsittänyt  taistelukentälle jääneiden etsinnän pääasiassa luovutetulla alueella, mutta osittain laajemminkin Venäjän alueella sekä kenttähautausmaiden paikallistamisen, kunnostamisen ja hoidon sekä muistomerkkien pystyttämisen kenttähautausmaille. Lisäksi yhdistys huolehtii mahdollisuuksiensa mukaan myös sodanaikaisten sotavankileirien alueille sotavankeudessa menehtyneiden suomalaisten sotilaiden muistoksi pystytetyistä muistomerkeistä Vologdan alueella Tsherepovetsissa, Pietarin alueella Hatsinassa, Kazakstanin tasavallassa Karagandassa, Niznij Novgorodin alueella Orangissa ja Jekateriburgin alueella Uralin takana Asbestin kaupungissa.

Aika ajoin on tuotu esiin sellaisiakin käsityksiä, onko kentälle jääneiden etsintä lainkaan tarpeen. - Kun on ollut vastaamassa sukulaisten malttamattomiin tiedusteluihin henkilöllisyyden varmistavan DNA- tutkimustuloksen viipyessä taikka saanut aistia omaisten hartauden ja liikuttuneisuuden, mutta toisaalta myös helpottuneisuuden vuosikymmeniä kestäneen epätietoisuuden päättyessä tunnistettua hautaan siunattaessa, ei voi olla vakuuttumatta siitä, että näin toimii sivistysvaltio ja että tämä näinkin kohtuuttoman pitkän ajan kuluttua mahdolliseksi tullut kentälle jääneiden etsintä on kansakunnan omanarvontunnon ylläpitämiseksi ollut välttämätöntä.

Tänään olemme olleet todistamassa etsinnöissä löydettyjen 21 talvisodan ja 19 jatkosodan sankarivainajan siunaamista viimeiseen lepoon isänmaansa multiin.

Hyvät kuulijat

Äskettäin Tampereella vietetyn Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhlan tunnuksena olivat sanat Kuule tuhannet tarinat.

Tänään sotatiensä lopullisesti päättänyt, helmikuun 13. päivänä 1940 31 vuotiaana kaatunut Simo Hanski, sen paremmin kuin hänen 39 tuntematonta kohtalotoveriaan eivät koskaan päässeet jälkipolville kertomaan omaa tarinaansa.

Teemme ajatuksissamme kunniaa näille isänmaan puolesta kaikkensa antaneille miehille.