Etusivulle

Toiminta

Organisaatio

Etsinnät

Hautaus

Muistomerkit

Tiedotus

Tilastoja

Yhteistyötahoja

English

 
 



Puheenjohtaja, hallitusneuvos Pekka Pitkäsen puhe sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistomerkillä Hatsinassa 29.8.2007.

Kunnioitettu Hatsinan kaupungin edustaja, kunnioitetut suomalaisen delegaation jäsenet

Talvisodassa ja jatkosodassa silloisen Neuvostoliiton alueelle taistelukentälle samoin kuin sotavankileirien hautausmaille jääneiden suomalaisten sotilaiden muiston vaaliminen konkreettisesti kuolinpaikoilla oli sotien jälkeen pitkään meille suomalaisille mahdotonta. Vasta 1990- luvun taitteeseen tultaessa tämä kävi mahdolliseksi.

Muiston vaalimistyön käynnistyminen perustui huomattavalta osin entisten sotavankien aloitteellisuuteen. Heidän perustamansa yhdistyksen, Sotavangit ry:n aloitteet johtivat lopulta siihen, että Neuvostoliitto vuoden 1989 lopulla antoi suostumuksensa muistomerkin pystyttämiseen sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistoksi Tsherepovetsiin ja Kazakstanin Karagandaan.

Muistomerkit paljastettiin sittemmin vuonna 1992 Tsherepovetsiin ja kaksi vuotta  myöhemmin Karagandaan. Kun suomalaisten sotilaiden joukkohautoja tiedettiin olevan kaikkiaan 10:llä paikkakunnalla eri puolilla Neuvostoliittoa, niin hanke laajeni siten, että 10.11.1992 saatettiin muistomerkki arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa paljastaa myös täällä Hatsinassa. Luettelemieni lisäksi vastaavat muistomerkit on myöhemmin paljastettu myös Nizni Novgorodin läheisyydessä Oranki- nimisellä paikkakunnalla ja Jekaterinburgin alueella Asbestin kaupungissa.

Muistomerkkien pystyttäminen on vastavuoroista. Suomessa on toisen maailmansodan päättymisestä alkaen jatkuvasti huolehdittu sotavankeudessa kuolleiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistoksi Suomen valtion toimesta pystytetyistä yli 70:stä muistomerkistä.

Me suomalaiset annamme suuren arvon sille, että Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän viranomaiset niin keskushallinnon kuin paikallishallinnonkin tasolla ovat nyt jo lähes 20 vuoden ajan suhtautuneet ymmärtäväisesti ja yhteistyöhaluisesti muistomerkkihankkeisiin. Niiden on ymmärretty edistävän maittemme välisten suhteiden myönteistä kehitystä ja osaltaan auttavan sotien repimien haavojen umpeutumista.

Sotavainajien muiston vaalimistyö on jatkuvaa. Yhteistyötahomme Venäjällä luonnehtivat tätä jatkuvuutta onnistuneesti käyttämällä käsitemäärittelyä – muiston ikuistaminen. Toiminta nojautuu vahvasti Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen väliseen vuonna 1992 allekirjoitettuun valtiosopimukseen yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden ja Suomessa kaatuneiden venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden muiston vaalimisessa. Sopimus mahdollistaa muistomerkkien pystyttämisen ja omaisten esteettömät vierailut niillä. Lisäksi sopimus takaa muistomerkkien suojelun ja loukkaamattomuuden. Tärkeänä osa-alueena sopimus mahdollistaa kentälle jääneiden jäänteiden etsinnät suomalaisille Venäjän federaation alueella ja venäläisille Suomen alueella.

Arvoisa juhlaväki. Suomalaisen delegaation puolesta haluan lausua julki tyytyväisyyteni siitä, että Hatsinan kaupungin edustaja on halunnut osallistua tällä paikalla 15 vuotta seisseen muistomerkin äärellä pidettävään juhlatilaisuuteen.

Tämä muistomerkki ja tämä tilaisuus ovat omiaan todistamaan siitä, että suomalaiset ja venäläiset kulttuurikansoina ymmärtävät yhtäältä sen, että sodat eivät ole niiden syytä, joiden kohtaloksi on tullut kuolema kaukana kotoa vieraalla maaperällä ja toisaalta sen, että tällaisten muistomerkkien tarkoituksena ei ole sotien ihannointi, vaan yksinomaan niiden uhrien muiston kunnioittaminen.